Tutustuimme huovutusmateriaaleihin ja niiden työstämiseen sekä huovutuksessa käytettävään välineistöön. Tehtävänä oli huovuttaa perinteisellä märkätekniikalla ensin tasohuopa ja laatia tämän jälkeen huovutettulle tasolle väriympyrä siten, että päävärit sekä ensimmäisen ja toisen polven sekoitukset löytyvät väriharjoituksesta. Väriympyrän mallin sai kukin luoda itse ja väriympyrä toteutettiin tasohuopaan neulaamalla.
Tekniikat joita harjoittelimme olivat: rullaaminen, vanuttaminen, karstaaminen, neulaaminen ja hierominen.
Harjoitus perustui Johannes Itten'in: Värit taiteessa, kirjassa olevaan väriympyrään.
Tasohuopaa varten asettelin viisi kerrosta Pirtin kehräämön huovutusvillaa ristikkäin tasoon. Villan asettelu vuorokerroksin poikittais ja pitkittäis -suuntaan on tärkeää, jotta tasohuopaan saadaan lujuutta. Samaan suuntaan asetellut villan syyt tuottaisivat hauraan lopputuloksen. Asettelemani kerrokset olivat jokseenkin paksuhkoja. Mikäli huovan lujuutta haluaa lisätä, tulee villakerrokset erotella toisistaan tarkemmin ja ristikkäisiä syykerroksia lisätä.
Ristikkäin asettelun jälkeen villat nostettiin riittäävän suuren kuplamuovin päälle, villa kostutettiin tulikuumalla Marsalasaippuavesiseoksella, kuplamuovin reuna käännettiin villan päälle ja koko komeus rullattiin "tukin" ympärille. Tukin ympärille rullattiin lisäksi pyyheliina, jonka jälkeen varsinainen rullaus eli huovutus aloitettiin. Tukkia rullattiin käsivarsien avulla pöytää vasten noin 15 min, minkä jälkeen rulla avattiin ja huovutuksen etenemistä tarkasteltiin visuaalisesti. Mikäli villa oli omasta ja mielestä huopunut riittävän kokoiseksi otettiin "huopa" pois kuplamuovista ja vietiin tiskialtaaseen huuhdeltavaksi ensin kylmällä vedellä ja sen jälkeen kuumalla vedellä sekä edelleen paiskottavaksi. Altaan pohjaan paiskonta toi huopaan lisää lujuutta. Lämpimällä vedellä huuhdeltua huopaa paiskottiin altaan pohjaan, kunnes huovan koko ja lujuus miellyttivät tekijää. Tämän jälkeen huopa huuhdeltiin vielä kylmällä vedellä, puristettiin kuivaksi ja asetettiin narulle kuivumaan.
Väriympyrää varten kunkin tuli karstata itselleen päävärejä hyödyntäen ensimmäisen ja toisen polven sekoitukset. Karstaus oli yllättävän työläs prosessi, etenkin kun eri värit käyttäytyivät karstatessa hyvin eritavoin. Sininen väri tuntui olevan erityisen hankala, syystä ettei se tahtonut sekoittua karstatessa vaan jäi pieniksi paakuiksi karstattavan väriyhdistelmän joukkoon. Onnistuin kuitenkin mielestäni oikein hyvin "välivärien" tuottamisessa.
Karstatuista villoista aseteltiin tämän jälkeen tekijänsä maun mukainen väriympyrä. Itse halusin värit mahdollisimman lähelle toisiaan, jotta ns. liukuväriefekti tulisi riittävästi esille. Asetelma neulattiin huovutusneulan avulla aiemmin valmistettuun tasohuopaan kiinni siten että neulausalustana toimi paksu tukeva patjan pala. Neulauksen jälkeen kuvio kiinnitettiin vielä huopaan hieromalla. Kuviota kostutettiin jälleen Marsalavesisaippuaseoksella ja kuviota hierottiin ohuen harson läpi, kunnes lopputulos oli riittävästi huopunut. Viimeinen vaihe oli omasta mielestäni lopulta se hankalin, sillä oma kuvioni ei ottanut huopuakseen niin hyvin kuin olisin halunnut. Lopputulos on kuitenkin omalle värisilmälleni oikein onnistunut! Itse huovan käyttökohdetta en ole ihan vielä keksinyt. Ehkä se sopii laavulle istuma-alustaksi jonakin päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti