Projekti Onnela -mökkikeittiöremontti

"Projekti Onnelan" keittiöremontti aloitettiin vanhan saunan ja saunaeteisen kiinteiden "kalusteiden" purkamisella sekä väliseinien kaatamisella. Kaksi kaadettavista väliseinistä oli kevythirttä ja kolmas sekä kevythirttä että kiukaan takaisena palomuurina toiminutta tiiltä. Sauna oli sekä lattioiden että seinien osalta huonossa kunnossa. Seinät olivat tummuneet ja pihkan tahraamat ja muovimaton alleen peittämä puulattia oli veden vaurioittama. Alla muutama kuva tilanteesta ennen remontin aloitusta sekä seinien kaatamisesta.

Seinien kaatamisen jälkeen tila avautui yhtenäisenä siten että sinne oli kulku sekä mökin tuvasta että terassilta.

Mökin lattian alusvillat sekä laudoitus uusittiin. 

Myös kattopanelointi uusittiin saunaeteisen ja löylyhuoneen puolelta. 

Kaiken tämän jälkeen alkoi seinien puhdistaminen pihkasta, missä emme sitten koskaan lopulta onnistuneet niin täydellisesti kuin tavoitteena oli. Ainoa keino pihkan saamiseksi irti seinästä tuntui olevan hionta ja sekin osoittautui melko toivottomaksi hiomapaperien tukkiuduttua hetimiten aloituksen jälkeen. Alla oleva kuva kertoo millaisiksi hirret lopulta jäivät.   

Kävin läpi mielessäni usean eri vaihtoehdon hirsien peittämisestä levyin/ panelein, mutta koska visioni siitä että keittiössä tulee näkyä hirret valkoisiksi maalattuina oli vahva en antanut periksi ja aloitin lopulta testauksen maalin tarttuvuudesta hirren pintaan. Varastohyllyssä ollut purkillinen liuotinohenteista maalarin valkolakkaa tarttui hirteen. Valintani oli siis täysin summittainen. Minulla ei ollut mitään suositusta Tikkurilalta tuotteen tällaiseen käyttöön. Lopulta lakkasin koko keittiön ja lopputulos oli karmaisevan ruma ja läikikäs. 

Ajatuksenani oli että maalarin valkolakka toimisi ns. pihkan läpilyönnin estäjänä ja jatkoin työtäni karkeuttamalla lakattua pintaa sen verran että se olisi päällemaalattavissa. Päällemaalauksen tein pensselillä sävyttämätöntä himmeää LUJA -maalia käyttäen. Halusin seinästä täyshimmeä ja kovaa kulutusta kestävän (sekä pesuaineita, kemikaaleja että kosteutta vastaan), minkä vuoksi valitsin kyseisen tuotteen. Tavoitteena oli myös että seinän pintaan saisi jäädä ns. pensselin sivelyn jälkiä ja kys. tuote antoi silmääni miellyttävän ulkonäön. 

Maalasin seinät lopulta kahteen kertaan Luja himmeällä ja käsittelin vielä erikseen keittiön ulkopäätyseinän sekä vanhan eteisen seinät Osmo Colorin puuvahalla, sävy Kuusi 3111. Se miksi päädyin käsittelemään osan seinistä puuvahalla ja osan maalilla johtui puhtaasti suunnittelemattomasta työskentelystäni. Alla kuva maalatuista ja vahatuista seinistä.

Kuvista näkyy myös lattian maalaustyö, joka toteutettiin Tikkurilan liuotinohenteisella Betolux -maalilla. Maalin sävy on Navy Gray. Vanhan palomuurin maalasin kahteen kertaan myös Luja himmeällä.

Keittiön asennuksesta en tullut ottaneeksi ainuttakaan kuvaa. Itse tekemäni keittiösuunnitelman viimeistelijänä toimi Porttipuiston Ideal -keittiöiden (Keittiö.netin) henkilökunta ja keittiökaapin ovet ovat Strömsö -mallistoa. Vetimet ostin Kalliosta Hokola Oy:ltä ja niiden malli on ns. Suomivedin 50-luvulta. 

Kukikas mosiikkipeili ja retki Nuuksioon

Teimme tänään perheretken mökille ja otin asiakseni kuvata siellä toisen mosaiikkityökurssilla tekemäni työn: mosaiikkikoristeisen peilin. 

"Idyllinen" retki mökille alkoi melko hyvissä tunnelmissa ilman sen suurempaa riitelyä. 1, 3 ja 6 -vuotiaat saatiin pakattua autoon toppavaatteineen ilman hermojen menetystä ja matkaeväät haimme poikien kanssa läheisestä Alepasta. Ostetut karjalanpiirakat, makkarat, valmislihapullat ja korvapuustit saivat poikien naamat hymyyn. Paikan päällä puolisoni sytytti nuotion jollain ihmeen voimalla kosteista koivuhaloista ja pojat riemuitsivat hetken lumesta. Näin jälkeenpäin todettakoon että sovun ja riemun hetki oli lyhyt. 

Aikalailla juuri saatuani lapioitua kuvauspaikan ovien edustan auki ja raivattuani tilan siihen uskoon että voisin aloittaa kuvaamisen Tomas tippui pieneltä liiteriterassilta alas lumihuppeluksiin. Poika huusi itseään hengiltä pelästyksestä ja vaatteiden sisään solahtaneesta lumesta samaan aikaan, kun minä otin muutamat kuvani. 

Huutokuoroon liittyi Tomaksen ohella myös Lilja, joka ei lyhyiltä päiväuniltaan herättyään ollut tyytyväinen alkeellisiin ja lumisiin nuotio-olosuhteisiin. Tässä välissä kostea nuotio oli jo ehtinyt mustua ja lähinnä savutti. Makkaroiden paistaminen ei enää onnistunut ja nuotion laitto oli aloitettava uudelleen. Muutama kuiva puu löytyi onneksi mökkivaraston uumenista ja nuotiotuli saatiin uuteen nousuun. Kylmyys, nälkä ja elämä ylipäätään harmitti Tomasta tässä vaiheessa jo niin, että itku oli muuttunut hysterian puolelle. Ainoa reipas koko joukossa oli Henri, joka odotti makkaraa, korvapuusteja ja äidin lupaamaa yllätystä ilman huutoa. Lopulta saimme makkarat paistettua ja kylmät korvapuustit syötyä kahden lapsen huutokonsertissa. Lämpimään huopaan kääritty Tomas ei luovuttanut hysterian kanssa ennenkuin nukahti mökkisänkyyn. Lilja sentään ymmärsi lopulta nauttia tilanteen suomasta mahdollisuudesta saada poikkeuksellisesti jotain sokerista herkkua.

Ihana retki, sanon. Ihan heti en toteuta vastaavaa uudelleen. Paikalla olleet mökkinaapurit luultavasti esittivät myös toiveen siitä, ettei meitä näkyisi paikkakunnalla kovin usein edes tulevana kesänä.

Käsitöitteni kuvaustilanteet ovat yleensä tunnelmaltaan melko äärimmilleen viritettyjä, mutta tämä tämänpäiväinen vei kyllä voiton kaikista aikaisemmista. 

Peilin mosaiikkipalat ovat jälleen pitkälti lasimosaiikkia. Joukossa on muutamia kaakelin, peilin ja lasinpalasia, mutta suurin osa on Mosaiikkimyymälän pate de verre lasimosaiikkia. Tässä vielä muutama kuva peilin työvaiheista:

Mosaiikkipalojen leikkaus, sommittelu ja liimaus.

Valmis peili kuivumassa ennen saumausta.

Mustan sauma-aineen levitys ja pois pesu.

Lähikuva valmiista saumatusta mosaiikkipeilistä.

Niittipaita Henrille

Suunnittelin niittileggarit Veson puodin/ Leena Renkon "Niitti" -kankaasta ommeltuani että teen jäljelle jääneistä kankaanpaloista vielä Henrille puseron ja tässä se nyt on.

Poika oli niin onnellinen uudesta vaatteestaan, että olisi laittanut sen päällensä heti kalaretkelle lähtiessään. Äiti oli ikävä kyllä taas niin tylsä, että esti suunnitelman.



Nuuksion noita yöpaidassansa

Kohta seitsemän kuukautta vanhan tytön äitinä en ole ihan parhaimmassa vireessä. Univaje on valtava ja esikoiseni kutsuikin minua toissapäivänä noidaksi. Syyt noituuteen lienevät univajeen tuoman kärttyisyyden ohella metsittynyt ulkonäköni 1,5 kuukautta kestäneen mökkiasumisen seurauksena. Kotiremonttimme kotona etenee onneksi toivottuun tahtiin ja metsäretkemme päättynee muutaman viikon kuluttua.

Poikaani lainatakseni "Nuuksion noita" ompeli tänään itsellensä yöpaidan Verson puodin/ Leena Renkon "Taimi" -kankaasta noin tunnin päiväunien virkistämänä. Kaavan muokkasin itse ja se vaatii edelleen työstämistä, jotta seuraavasta mekosta tulisi vähemmän yöpaitamainen.

Laskosverhot mökin ovi-ikkunoihin

Mökkipihaamme rakennetun uuden mökin ulkoasu on saanut inspiraation ympäröivästä metsästä. Olen yrittänyt sekä ulkomaalien valinnan että sisustuksen puolesta noudattaa sellaista periaatetta, että ne sulautuvat mahdollisimman hyvin metsän väreihin ja tunnelmaan. 

Marimekon ystävämyynnistä jo muutama vuosi sitten ostamani Villisika -pellavakangas laskostui nyt viikon aikana mökin oviin, ommeltuani siitä kaksi laskosverhoa. Kankaan vihreän eri sävyt sulautuvat kauniisti rauhalliseen luontoon ja tarjoavat ohuesta pellavakankaasta huolimatta suojan saunan pesuhuoneessa kylpijöille sekä tuvassa nukkujille.

Projekti Onnela - pönttöuuni

Siinä se on, pönttöuuni, omalla paikallaan ja vielä maalaamattomana. Ajattelin tuijottaa sinä nyt jokusen aikaa ilman maalia ja tuumailla millä värillä sen sitten joskus sutasen.

Kuvat tulevat vähän viiveellä, mutta halusin koota kaikki kuvat remontista ja nykytilanteesta yhteen ennen niiden julkaisemista täällä. Tällähetkellä pönttöuuni on jo käytössä ja toimii moitteettomasti. Olemme tyytyväisiä valintaan myös uunin ulkonäön puolesta, sillä meidän mökkitupaan ei mikään moderni uudennäköinen takka olisi sopinut. 

Pönttöuunin tilasimme peltiseppä Mika Häkkiseltä.

Takka ennen remonttia

Tämä "komistus" siis purettiin pois pönttöuunin tieltä. Edes takkasydämen laitto siihen ei auttanut lämmöntuottamisessa mökin sisälle, vaan kaikki katosi hormista ulos. 

Samaan aikaan takan purun kanssa mökistä revittiin auki kahden makuuhuoneen ja tuvan lattiat. Halusimme selvittää mistä tunkkainen ja vaatteisiin tarttuva haju johtui ja koska olimme jo lattianalusia lukuunottamatta remontoineet joka ikisen kulman mökistä, oletimme että hajunlähde on lattialankkujen alla. Se miksi tätä työtä ei tehty jo aikanaan massiivisen remontin keskellä on hyvä kysymys. En tiedä mitä ihmettä meidän päissämme liikkui, kun moisen asian jätimme tekemättä. 

Nyt lattiat on kuitenkin uusittu, villat vaihdettu ja lakut maalattu. Mitään suurta homeongelmaa emme onneksi kohdanneet. Yksi tuvan nurkista on kostunut ja rakenteet olivat siinä kohdassa lahonneet. Lahonneet puut vaihdettiin uusiin, lattia suoristettiin ja 40 vuoden aikaiset villat, jotka olivat hiirien mylläämät ja saastuttamat vaihdettiin. Hajuongelman kadottua voinemme todeta että ikävä pistävä haju johtui noista karmeista hiirien jätöksistä.

Pönttöuuni paikalleen muurattuna

Lopuksi maalasin lattian jälleen Tikkurilan Betolux -lattiamaalilla, sävy Laivasto TVT0230.

Terassin musta puulaatikko

Jotta avattu purkki ei jäisi nurkkiin pyörimään, päätin upottaa loput Supi -saunavahasta mökkiliiterin syövereistä löytämääni vanhaan puulaatikkoon. 

Mustat saunajakkarat

Olin hamstrannut varaston hyllyyn Tikkurilan Supi -saunavahaa jokusen purkin mökkisaunaa ajatellen ja unohtanut sittemmin ne sinne. Eilen Liljan nukkuessa päiväuniaan kaivoin ne esiin ja käsittelin jokseenkin tummentuneet saunajakkarat. 

Tuote oli hyvin juoksevaa ja meinasin tuskastua sitä käyttäessäni, mutta lopputulos on todella kaunis! Puun kuviot tulivat kauniisti esiin käsittelyn jälkeen ja olen alkutuskan jälkeen sitä mieltä että tuote on aivan huikea! Pitää ehdottomasti käyttää tuo loppu purkki johonkin toiseen kohteeseen.

Tässä muutama kuva työskentelyvaiheista, saunastamme ja työkaveristani.