Salsahame kolmella röyhelöllä

Jos tyttäreni on aina pitänyt mekoista ja hameista, niin nyt niille on tilausta enemmän kuin koskaan. 4,5 vuotias neiti ei halua pukeutua mihinkään muuhun. Housut ovat välttämätön pakko, jos ilman niitä ei tarkene ja sukkahousut hameen tai mekon kanssa toivotumpi vaihtoehto. 

Mahdollisia kesäisiä säitä etukäteen silmälläpitäen ostin viime syksyn Tampereen käsityömessuilta muutaman puuvillakankaan kaupasta, jonka nimi ei jäänyt mieleeni. Kankaat oli mitä todennäköisimmin tarkoitettu ensisijaisesti tilkkutöihin, sillä ne myytiin valmiiksi pieniin määrämittoihin leikattuina. Ihastuin myymälän muutamaan kuosiin sekä edullisin hintoihin ja ostin mm tämän 100% puvillaisen kukkakankaan kahtena 50 cm määrämittaan leikattuna palana. Näistä kahdesta palasta ompelin tänään aamupäivällä Liljan mittojen mukaisen salsahameen kolmella rimssulla ja pitsikoristeella. 

Mekko oli kuvattava heti, sillä hetki ompelun jälkeen lienee se ainut hetki, kun vaate on vielä puhdas. 10 min kuvaustuokion päättymisen jälkeen tyttö lähti se päällään ajamaan polkupyörällä ja rivakka lähtö hiekkapihalla johti kaatumiseen ja itkuun. Hameen kuntoa en ole tarkastanut, enkä tarkasta. Se on tehty käyttöön, ei mitään juhlia odottamaan ja ilmeisesti se säilyi ensimmäisessä rytäkässä ehjänä, kun surua rikkoutumisesta ei kantautunut korviini.

Paratiisin puutarhahame - Arkivaatteita vol. 3

Arkivaatteita vol.3 ja tällä erää viimeinen osa. Muutaman kankaan tulin jo sama hamekaava mielessäni hankkineeksi Ommel 2018 tapahtumasta, mutta niiden pariin päässen vasta lomaviikkojen välissä tai lomien ja kotimme muuton jälkeen.

Tässä siis viimeisin tekele, Paratiisin puutarha -joustofroteesta ompelemani nilkkapituinen hame. Kankaan tilasin jo toissa jouluna Verson Puodista ja olen siitä lähtien vain säästänyt sitä kaapissani. Nyt muuton kynnyksellä selitin itselleni, että minun on ommeltava iso läjä kankaita pois muuton tieltä. Mikä logiikka, sanon! Siirsin siis kankaan kangaskaapista vaatekaappiin ja pakkaan sen jälkimmäisestä muuttokuormaan. Järjestä ja logiikasta viis, sainpahan tällä tekaistulla syyllä itseni ompelemaan yhden kankaan jälleen vaatteeksi asti.

Paratiisin puutarha on Leenan Rengon kankaista itselleni se kaunein ja sama kuosi toistuu useammassa ompeluksessani. Tämä viimeisin tuskin jää myöskään viimeiseksi.

Kuvan valkoinen pusero on samainen, jota esittelin jo Arkivaatteita vol. 1 -julkaisussa.

Rakkaudesta Marimekkoon - Arkivaatteita vol.2

Arkivaatesarjan vol. 2 tässä: valkomustaruudullinen hame, kangas á la Marimekko ja musta trikoopusero samalla kaavalla ommeltuna, kuin  Arkivaatteita vol.1 valkoinen versio. 

Mustan trikoopuseron ompelin Verson Puodista kankaiden yönä tilaamastani trikoosta. Hame on Marimekon Herttonimen tehtaanmyymälästä noin vuosi sitten ostamaani kangasta, jonka materiaalitiedoista minulla ei ole käsitystä. Puseron kaava on jälleen Suuri Käsityö -lehden nrosta 3/2016 ja hameen kaava omaa käsialaa valmiskaavaa ja vanhaa hametta yhdistellen. 

Rakkaudesta Marimekkoon - Arkivaatteita vol.1

Olen ihastunut hameisiin, yksinkertaisiin sellaisiin! Arkivaatteiden sarjan alle tekemiäni vaatekertoja syntyi toukokuun aikana kolme, kaksi paitaa ja kolme eri mittaista hametta. Tässä esittelyssä vol.1: Marimekon kankaasta (Beata?) ompelemani hame sekä Marimekon valkoisesta trikoosta ompelemani väljä valkoinen pusero. Molemmat tämän hetkisiä lempivaatteitani ja siksipä ne ovat olleet käytössä jo kuukauden verran työarjessa. 

Hameen jätin laiskuuttani vuorettomaksi ja sama laiskuus valtasi vetoketjun valinnassa: valkoinen vetskari pilkistää sivusaumasta, mutta päätin että se saa toimia harkittuna efektinä. Kauppaan en yhden piilovetoketjun vuoksi jaksanut.

Puseron kaava on otettu Suuri Käsityö -lehden numerosta 3/2016. Muokkasin kaavaa hieman kaula-aukon osalta, mutta muutoin se noudattaa lehden mallia. Hameen kaava on yhdistelmä valmiskaavaa ja kaapista kaivettu  vanhaa mekkoa.

Salsahame kesän rientoihin!

Onko verrattomampaa ja mieluisampaa kesävaatetta pienelle tytölle, kuin salsahame? Ei minusta ja siksipä ompelin yhden sellaisen kummityttöni syntymäpäivälahjapakettiin.

Rakastin lapsena äitini ompelemia salsahameita, joiden kanssa sai pyörähdellä vauhdikkaasti ympäri ja kilvoitella ystävien kanssa siitä, kenen helmat nousevat korkeimmalle. Omani nousivat melko korkealle, kiitos äitini ompelutaitojen. Sitä en muista sainko joka kesä uuden hameen, oletettavasti. Kevätjuhliin sellainen useimmiten ainakin ommeltiin. 

Salsahameen erinomaisuus piilee siinä, että se on suunnattoman monikäyttöinen kesävaate, jolla kelpaa leikkiä hiekkalaatikolla tai osallistua kesän juhliin. Lisäksi mekko näyttää pienellä tytöllä ainakin omaan silmääni valtavan kauniilta, se ilahduttaa prinsessahenkistä tyttöä takuuvarmasti ja se on helppo ommella lähes mistä tahansa kankaasta.

Nyt ompelemani hameen kangas ehti odottaa tekijäänsä noin 20 vuotta. Tätini osti kankaan aikanaan omien tyttäriensä mekkoihin (jotka minä heille tuolloin ompelin) ja käyttämäni pala oli jäljelle jäänyt jämä, jota olin hautonut "oikeaa hetkeä" varten. Kangaspalan koko määräsi tässä tapauksessa hameen pituuden ja helman leveyden. En usko että tällä hameella ihan täyskelloja pyörähdellään, mutta toivottavasti se on saajalleen mieluinen. Jahka löydän aikaa, niin ompelen kummitytölle vielä toisenkin kesäkoltun ja siihen ehkä vielä tyllinkin. 

"Helmitaulu" -hame

Veson puodin joustofrotee -kankaasta syntyi jälleen yön tunteina tällainen puolihame. Kaavan nappasin vanhasta hameestani jäljentämällä sen kaavapaperille.  150 - 160 cm leveää Kangasta kului noin 90 cm. Vuosi sitten ostamani Bernina DCC009 peitetikkikone ja Bernina 800DL saumuri ovat kyllä aivan ompelijan unelmia!  

Näitä mekkoja saattaa nyt sitten syntyä tulevaisuudessa enemmän kuin tarve vaatii, ihan vain siksi että niiden tekeminen on NIIN kivaa! Ja ihan siksi että innostuin tilaamaan ison pinon kankaita Kankaiden yöstä.