Kukkatarha -mekot

Kevään merkit ovat näkyvillä monella tavalla ja yksi omista kevään merkeistäni on kummilasteni syntymäpäiväkimaran alku. Viisi kummilastani ovat syntyneet perättäisinä kuukausina ja ensimmäisen juhlia vietetään ensi viikonloppuna. Viikonlopun lahjapakettiin kääräisen tämän Verson Puodin Kukkatarha -kankaasta ompelemani mekon.

Kaavan mekkoon sain viime viikolla saapuneesta Suuri Käsityö -lehden nrosta 3/2017. 

Kukkatarha -luomutrikoo on ollut kaapissani viime kesästä saakka odottamassa sopivaa käyttökohdetta ja nyt päätin käyttää 1,5 metrin palan kahteen mekkoon. Lehden ohjeen mukaan kangasmenekki 98/104 cm kokoiseen mekkoon olisi ollut metrin verran, mutta sain jälleen pihisteltyä ja 1,5 m pala riitti kahteen mekkoon, joista toinen on kokoa 74/80 cm. 

Mekko on malliltaan melko leveä, kuten kuvista näkyy. Liljan vaatekoko on tällä hetkellä 80 cm, mutta tämän mekon kohdalla saamme vielä odotella jonkin aikaa: niin reilu se vielä on tytön päällä. 

Mekon ompeluohje oli mielestäni kovin hankalasti esitetty ja noudatinkin ompelussa omaa hyväksi totuttua järjestystäni. 

Muuntelin kaavaa hihojen osalta, sillä ne olivat erityisen leveät ja koin leveiden hihansuiden olevan jopa este lapsen leikille. Tästä johtuen kavensin hihoja ranteista 2cm ja edelleen puoli cm kavennukseen lisäten, noin 2,5 cm:n välein, kohti kainaloa kuljettaessa. Lisäksi jätin pääntien ja etureunojen -kaitaleet sekä hihansuiden kaitaleet leikkaamatta mekkokankaasta ja korvasin ne Noshilta aikanaan tilaamallani sinapinkeltaisella resorilla. 

Mekon "kietaisu" etukappaleet päätin lopulta ommella pääntien pääli-etukappaleen etureunan kaitaletta seuraten ala-etukappaleeseen. Kaavassa ei näin ohjeistettu, mutta päädyin tähän syystä etten halua mekon jo valmiiksi suuren kaula-aukon löpsöttävän auki. Liljan tapauksessa luulen että mekko olisi ilman kaula-aukon kietaisuosan kiinni ompelua tippunut hartioista läpi: niin leveä mekko nimittäin on. 

Mallini kärsivällisyys ei kuvattaessa ollut parhaimmillaan ja jouduinkin noutamaan kuvausrekvisiitaksi jälleen aikaisemmista kuvista tutun Papun. Sen ja aikanaan Nepalista tuodun lattialampun varjostimen kanssa tyttö jaksoi leikkiä tovin. Aika vauhdikasta menoa ja onneksi vältyimme sohvalta putoamisilta.

Taivaallinen tiramisusuklaakakku

Leivoin muutama viikko sitten Henrin kummitädin kyläillessä tarjolle Tiramisukakun, jonka rakentelin Savoiardi -kekseihin perustuvaa Tiramisuohjetta (löytyy Saku Tuomisen Basta -kirjasta) sekä omaa kekseliäisyyttäni käyttäen. Tuolloin leipomani kakku jatkoi sulkaaputouskakkujeni sarjaa sillä poikkeuksella että halusin kakun näyttävän tiramisumaiselta. Kakku oli NIIN taivaallisen hyvää, että minun oli pakko leipoa tänään uusi oman maanantaisen syntymäpäiväni kunniaksi.

Kyllästyin kolmen suklaaputouskakun jälkeen putousten tekemiseen ja päädyin tänään pursottelemaan. Yllä esittelemäni, tämän iltapäivän herkku, on päällystetty kerma-mascarponekreemellä, jonka olen värjännyt Fatzerin tummalla ja Fazerin sinisellä -suklaalla.

Tässä vertailun vuoksi kuva kahden viikon takaisesta tiramisun ulkonäköä perinteisemmin muistuttavasta kakustani.

Lupasin Henrin kummitädille toimittaa ohjeen kakusta, joten tässä se tulee.

Kakku on valmistettu halkaisijaltaan 20 cm vuokaan ja sen pohjana toimii tavallinen sokerikakkupohja, joka on valmistettu 4 kananmunasta.

Kakun sisälle vatkataan keltuais-mascarpone-kermavaahto/ mousse seuraavaa ohjetta noudattaen:

• Vaahdota keskenään 

• 8 kananmunan keltuaista (tiedän, aivan järjetön määrä!)
• 4 rkl sokeria

Vaahto on valmista kun se on ns. tönkköä. Mikäli vaahto jää liian löysäksi, jää myös koko täyte löysäksi ja kakun kokoaminen on hankalampaa

• Lisää joukkoon edelleen tehosekottimella vatkaten
• 2 kpl 250 g Maskarpone juustoa
• 1 dl kuohukermaa
• 3 rkl Vaniljakreemijauhetta 

Vatkaa kunnes seos on jämäkkää.

Vaniljakreemijauheenmäärä riippuu myös siitä miten tönkköä seoksesta haluaa. Tämän käyttö tiramisun yhteydessä saanee jonkun perinteitä ja muuttumattomuutta vaalivan puhkumaan vihasta. Vaniljakreemijauhe ei varmasti perinteisesti kuulu tiramisun valmistuohjeeseen, mutta tässä tapauksessa pidän sitä välttämättömänä lisänä täytteen valumattomuuden varmistamiseksi. Liivatelehtien käyttö olisi varmasti myös toimiva, mutta yritän itse välttää niiden käyttöä aina kun mahdollista.

Aloita kakun kokoaminen jakamalla kakku kolmeen yhtä suureen osaan ja jatka kerrosten kokoamista seuraavasti:

• kostuta pohjalevy vahvalla kahvi-marsalaviiniseoksella 
• 1 dl vahvaa espresso kahvia
• 1 rkl Marsala -viiniä

• Lisää puolet keltuais-mascarpone-kermavaahdosta pohjan päälle ja levitä kerros tasaiseksi

• Ripottele siivilän läpi paksuhko kerros tummaa kaakaota

• Rouhi/ raasta tummaa suklaata haluamasi määrä ja ripottele se kaakaokerroksen päälle

Toista yllä esitetty kakun keskimmäisen kerroksen kanssa ja nosta "kansi" päälle.

Vie kakku kylmään ja valmista voi-tomusokerikreemi Kinuskikissan sivuilta löytyvän kaakaovoikreemiohjeen mukaisesti ja vuoraa kakku kreemillä. 

Tässä vaiheessa olin jo niin uppoutunut työn tekoon, että kuva jäi ottamatta. 

Seuraavaksi valmistetaan päälle pursotettava mascarpone-kermakreemi.

• Vatkaa keskenään, kunnes tönkköä

• 500 g macarponejuustoa
• 4 dl kuohukermaa
• 1 rkl tomusokeria

Tämän jälkeen jaoin seoksen kolmeen osaan ja värjäsin ne mikrossa sulattamallani suklaalla kolmeen eri ruskean sävyyn ja pursotin kreemen kakun päälle.

Suklaaputouskakun päällinen noudattaa Frozen -kakun yhteydessä julkaisemaani ohjetta. Sulkaaputouksen suhteen kannattaa muistaa ettei sitä pidä valutella kakun päälle liian lämpimänä. Muuten käy kuten tiramisukakkuni kanssa jälleen kävi: suklaa juoksee pahimmillaan yli lautasen reunojen.

Suklaakuorrutteen päälle ripottelin vielä paksuhkon kerroksen tummaa kaakaota sekä rouhittua tummaa suklaata.

Ai niin, ja suklaaputouskakkua ei vuorata ympäriinsä voikreemillä. laitoin kreemiä ainoastaan kakun "kansiosaan" jottei suklaa olisi imeytynyt kakkulevyyn. Voikreemi (tuolloin kaksi viikkoa sitten vaniljasokerilla maustettu voikreemi) toimii tällöin ns. eristeenä. 

Mukavia leivontahetkiä sinulle Leena!