Mummon neliöitä pienen tilkkupeiton verran

Tässäpä mummon neliöitä virkattuna pinnasängyn pituudelta ja hieman leveämpänä kuin kyseiseen sänkyyn olisi tarpeen. Ommeltuani Liljan sänkyyn uuden päiväpeitteen Laina Koskelan Elefanttikuosista löytänee tämä tekele paikkansa mökin lastensängystä.

Pipoja herkullisissa väreissä

Sää ei ole vielä liian lämmin näiden pipojen käyttöön! Puolipylväin ja pylväin virkatut väriläiskät eivät ole niin kuumia etteivätkö vielä löytäisi paikkaansa kevään säistä. 

En yleensä osta akryylilankoja lainkaan, mutta näiden my boshi lankojen suhteen tein poikkeuksen niiden herkullisten värien vuoksi (sekä siksi että ne pyörivät Prisman alelaarissa). Poikani oli lisäksi onnellinen kun kerrankin päässä oli pipo, joka ei kutita. Tässä kohtaa äidin ajatus paremmin kestävästä 100% villapiposta siis toimii erinomaisesti: sitä kun ei lapsi päässään edes pidä. Toivotaan että näitä nyt pitää. Vaaleanpuna-vihreänpipon vihreä lanka on kyllä 100% Iglo villaa, joka omaan ihooni ainakin on "kutittamaton". 

Legokakku Robinille

Tässä keväisen kakkusotani viimeinen tekele: Lego City poliisivärein suunniteltu kakku 5-vuotta täyttävälle Robin pojalle. Toivotaan että sankari tykkää!

Kakku on ehkä työläin ja vaikein tekemistäni kakuista. Terävien kulmien saaminen legopalikoihin ei ollut ihan helppoa ja ajatukseni tehdä toinen palikoista ns. pikkulegoilla osoittautui ihan mielettömän työlääksi ilman valmiita muotteja. Palojen kohdistaminen oli vaikeaa, eikä alkuperäisestä paperille tekemästäni suunnitelmasta ollut lopulta käytännössä juuri apua. Valmiit muotit olisivat todella tarpeen tällaisessa kakussa! Ympyrämuotti minulta onneksi löytyi ja pieni neliö legopalikoiden tekoon. Lego -fontit taiteilin leivinpaperin avulla tietokoneen ruudulta ja leikkasin sokerimassasta. 

Kakun pohja on tehty kuuden kananmunan kakkutaikinasta noin 7cm paksulla paistovuoalla, josta muotoilin kaksi palaa. Valmis vuoka tähänkin tarkoitukseen olisi helpottanut työtä huomattavasti. Palikoiden lopullisen muodon terävine kulmineen viimeistelin voikreemen avulla. 

Kakun värikkäät palat ovat sokerimassaa ja valkoinen legopalikka on päällystetty vaniljanmakuisella Satin Ice -kuorrutteella. 

Poliisiauto ja ukkelit ovat lainassa Henrin legohyllystä ja poika on hädissään niiden menettämisestä kakun mukana. Lohdutin poikaa että Robin saa kakun noudettuaan koristella kakun kotonaan hänen omilla legoillaan juuri sellaiseksi kuin haluaa. 

Hyvää syntymäpäivää Robin!

Neule nimeltään "Jäkälä""

Minulla on tapana heiluttaa puikkoja lähes aina muilta tekemisiltäni  alas istahtaessani ja koska katseeni ei saa olla kuin harvakseltaan neuleeseen suunnattu, on toimivin neulos silloin tähänkin puseroon valittu "aina oikein". 

Toteutin puseron Alafoss Lett Lopi langasta siten että valitsin valmistajan suositusta huomattavasti suuremman puikon nro 8 ja loin ennen aloitusta mallitilkun neuletiheyden laskemiseksi. Mallin suunnittelin itse. Suunnittelussa johtotähtenä toimivat tavoitteet päästä eroon lankakopan 600 g:sta kyseistä lankaa sekä saada aikaan ulkonäöllisesti kevyt neule, siitäkin huolimatta että puseroon tulee korkea kaulus. 

Mallitilkusta huolimatta (poikkeuksellisen suunnitelmallinen teko itseltäni) neuleesta tuli lopulta itselleni hieman liian suuri ja lankaakin jäi vielä yli. Pieniä epäonnistumisia alkutavoitteeseen nähden siis, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Onneksi tuota lankaa löytyy edelleen kopastani tummemman harmaan sävyssä ja voin toteuttaa siitä itselleni sopivamman koon. Tälle puserolle ryhdyn etsimään uutta omistajaa. Toivotaan siis että joku mieltyy siihen ja haluaa käyttöönsä!

Eevin Koirakakku

Tämä kakku osoitti jälleen kerran että suunnitelmat saattavat muuttua hetkessä ja luovuutta on löydyttävä ripeästi! 

Olin valmistellut kummitytön koirakakkua varten hyvissä ajoin viikon aikana koristeet, jotta minun tarvitsisi vain nostella ne Liljan nukkuessa päiväuniaan paikoilleen. Toisin kuitenkin kävi! 

Työstin tämän kakun koristelua lopulta kolme tuntia (viimemetrit Lilja kainalossani keikkuen), sillä ostamani vaaleanpunainen sokerimassa ei ollut sitä mitä sen tulisi olla. Kaikki ostamani neljä pakettia olivat liian kuivia, minkä seurauksena kaulittu levy halkeili ja murtui jo ennenkuin pääsin sen kanssa riittävään kokoon. Kun massan voimallinen työstö ei auttanut, otin ja kostutin sitä hieman vedellä ja jatkoin työstämistä. Kostutus ja liiallisen kosteuden poistaminen tomusokerin avulla auttoi, minkä seurauksena sain levyn kaulittua vihdoin tasaiseksi ja murtumattomaksi sekä kääntelyä kestäväksi. Iloni ei kestänyt kauan, sillä nostettuani levyn kakun päälle, alkoi se välittömästi murtua uudelleen. Lisäksi sen "venyttäminen" pyöreään muotoon oli todella vaikeaa, massaa murtamatta. Reunamurtuma laajeni koko kakun kehälle ja minun ainoana vaihtoehtonani oli tehdä uusi suunnitelma koristeiden suhteen. Hylkäsin pitsimatolla tekemäni pitsikoristeet ja ryhdyin muuttamaan kakun ulkonäköä "Marimekkohenkiseksi" mustien pallojen avulla, jotta saisin peitettyä ruman murtuman. 

Myös kakun alareunasta tuli erittäin ruma massan joustamattomuuden vuoksi ja jatkoin "Marimekkohenkisyyttä" edelleen punaisin palloin.

Kukat olin tehnyt jo aiemmin ja ne kuten koiratkin päätin käyttää alkuperäisen suunnitelmani mukaan. Niillä  saisin kakkuun lisää värimaailmaa, johon Maija Pellonpää-Forssin Kankaanpainanta kirjaa lukiessani olin ihastunut.

Kirjan kansikangas on Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kuviokaavioista sommiteltu ja painettu kuultopigmentillä ja valkopigmentillä reaktiivivärein värjätylle kankaalle Marimekko Oyj:ssä. Tässä mielessä kakun marimekkohenkisyyskin oli hyvin "oikeutettu". Toivottavasti valmiissa kakussa nyt yhdistyvät sekä Koirista pitävän kummityttöni toive että hänen Marimekon kuoseja rakastavan äitinsä toive!

Hyvää syntymäpäivää Eevi 1v!

Koirakoriste kummitytön syntymäpäiväkakkuun

Kummityttöni toivoo (tai ehkä pikemminkin hänen ajatellaan toivovan) koirakakkua 1-vuotis synttäreilleen ja sain kunnian tehdä hänelle sellaisen. Toiveessa on haastetta kerrakseen, sillä en ole koiraa eläessäni sokerimassasta taiteillut. 

Päätin aloittaa työn hyvissä ajoin ennen juhlia ja taiteilin mustavalkoisen koiran satin ice -kuorrutteesta Liljan nukkuessa. Helpommankin materiaalin olisin voinut valita, sillä satin ice -kuorrute ei toimi tähän tarkoitukseen parhaalla mahdollisella tavalla. Kuorrute on mielestäni liian joustavaa ja koiran pää otti ja valui omaan muotoonsa sen paikoilleen asetettuani. Ihan tuo on koiran näköinen, vaikkei aivan oman alkuperäisen odotukseni mukainen. Englannin springerspanielimme ulkonäköä siihen ei nyt tullut, vaikka Nemoa tekemisen lomassa tuijottelin. Täytyy tehdä koirulille vielä kaveri ja suunnitella kakku kokonaisuutena ennen pitkäperjantain synttärijuhlia.

Kiitokset "Ancka bakar kakor" -blogisti Annikalle koiranteko-ohjeista. Niiden avulla oli helppo edetä!

Kevätpöllö -HUHUU!

Pääsimme vihdoin juhlimaan helmikuussa peruuntuneita 2-vuotissynttäreitä kummien seurassa. Tässä tämän päiväinen Kevätpöllö eli HUHUU, kuten Tomas sitä kutsui.

Kakun tekemisessä meinasi usko loppua kesken. Eilen aloittamani kääretorttupohjista pyöreään muovikulhoon rakentamani pöllö sai tänään jatkoa suklaakakusta. Kakku oli jäädä aivan liian matalaksi ja minun piti leipoa siihen lisäkorkeutta suklaakakusta. Riittävän korkeuden jälkeen murheenkryyniksi meinasi muodostua sininen sokerimassa, joka loppui kesken koristelun. Onneksi kaapista löytyi paikkaustarvikkeet: sinistä pastaväriä ja valkoista Satin Ice -kuorrutetta värjättäväksi.

Kakun koristelun onnistuttua jännitin vielä sen makua, mutta hyvinhän tuo maistui. Pohjalle leivottu suklaakakku toimi hyvin yhteen vaalean kääretorttupohjan sekä jälleen kerma-mascarpone-valkosuklaa moussen ja vadelmahillon kanssa. Seuraavaan kakkuun pitänee keksiä jo jokin uusi sisus, jottei tähän jo paljon käytettyyn kyllästy lopullisesti.