SIVUT

2/22/2017

Mosaiikkikoristeinen kukkaruukku ja pelkistetty sisustustyyli.



Taito Helsky käsityökoulun tämän kevään 2017 ohjelmaan kuului kahden viikonlopun mittainen mosaiikkityökurssi. Meillä oli onni saada opettajaksemme mosaiikkitaiteilija Leena Nio, joka avasi silmäni aivan uudella tavalla mosaiikkia kohtaan. 

En ole koskaan ollut suunnattoman ihastunut mosaiikkeihin. Tarkoitan ihastuksella sitä, etten ole halunnut liittää mosaiikkisia koriste-esineitä, lamppuja tms. koskaan oman kotini sisustukseen, enkä sen tähden ole ollut niiden tekemisestä erityisen kiinnostunut. Mosaiikkitaide on toki pysäyttänyt kauneudellaan ulkomailla matkustellessa ja vahvin muisto ja ihastus mosaiikkiin liittyy Barcelonaan ja Antoni Gaudiin. Olen kuitenkin sijoittanut mosaiikin mielelläni ja mielessäni jonnekin kauas kotoa, kaukaa katseltavaksi ja ihailtavaksi ja ehkä juuri siksi kahden viikonlopun tekeminen ihastutti ja avasi silmiäni enemmän kuin jokin muu jo testaamani käsityön muoto. 

Lyhyt kosketus mosaiikin maailmaan herätti halun luoda jotakin sellaista, joka olisi yhdistettävissä yksinkertaiseen skandinaviseen sisustustyyliin ja taas toisaalta tehdä jotain mikä tyydyttäisi sen aika-ajoin sisältä kumpuavan valtavan tarpeen "kylpeä väreissä". Kahteen viikonloppuun mahtui omalta osaltani kaksi työtä, joissa toteutin nämä molemmat tahtotilat. 





Tavoitteenani oli luoda mosaiikkityönä pelkistetty ilme saviseen suojaruukkuun ja toteutin tämän käyttämällä työhön vain mustia ja valkeita lasimosaiikkipaloja sekä hieman mustalla "likaistettua/ sävytettyä" valkoista sauma-ainetta. Näin sain lopputulokseksi itseäni tyydyttävän tuloksen, jonka voin yhdistää omaan silmääni onnistuneesti viherhuoneen Lokki -verhoihin ja mustiin lepakkotuoleihin. 

Lasimosaiikit tilasin Mosaiikkimyymälä -verkkokaupasta, mikä oli tavallaan työn vaikein osuus. Kokemattomana en osannut arvioida tarvitsemani mosaiikin määrää ja sen seurauksena minulla on nyt reilu kilo ylimääräisiä lasimosaiikkipaloja odottamassa seuraavan työtä. 

Liima-aineeksi valitsin pakkasen kestävän värittömän silikonin, sillä ajatuksella että ruukku kestäisi sekä ulkona että talvisin kylmässä viherhuoneessamme. 

Itse kukkien leikkaus, sommittelu ja liimaaminen toteutui impressionistisella tyylillä: annoin tunteen viedä ja mutisin tehdessäni että olisihan tämän taas voinut piirtää etukäteen ja suunnitella vähän tarkemmin. Silloin olisin välttynyt muutamien palojen irtinäpertämiseltä ja sutannut vähemmän sormiani ärsyttävän tahmaiseen silikoniin. Mutta kuten tapanani on, luovuus vei mennessään ja lopputulos on sen näköinen mihin ostetut palat riittivät ja minkä silmä sillä hetkellä hyväksyi. 

Tässä muutama kuva itse työvaiheista.

1) Lasimosaiikkipalojen sommittelua ennen työn aloittamista

2) Työvälineitä: lasimosaiikkipalasia (valmiita muotoja ja itse leikattuja), savinen kukkaruukku, silikoni ja mosaiikkisakset

3) Liimausvaihe: silikoni levitettiin ruukun pintaan pieni alue kerrallaan. Liimaaminen oli näin helpompaa ja nopeampaa, kuin yksi pala kerrallaan. 

4) Kuivumisvaihe ennen saumausta. Silikonin annettiin kuivua yön yli ennen saumausta.

5) Käytetty saumalaasti, josta valmistettiin veteen sekoittamalla tönkkö tahna. Tahna levitettiin lastalla ruukun pintaan ja pestiin kostealla nukkaamattomalla rievulla.

6) Valmis ruukku kuivumassa sauma-aineen levityksen ja pesujen jälkeen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti