Toiset Frosen juhlat ja toinen kakku. Tällä kertaa mukaan liittyi myös Anna, jonka saimme Tomaksen kanssa lainaan naapurin Annalta. Isot kiitokset Annalle! Tomas oli kovin onnellinen hänen suosikkihahmonsa liittämisestä kakun päälle.
Tällä kertaa myös minä olin tyytyväisempi kakun ulkonäköön suklaaputouskuorrutuksen ja voisokerikreemin värjäyksen suhteen. Suklaaputouksen kanssa oli käydä ohraisesti tälläkin kertaa. Päinvastoin kuin viimeksi, tein kastikkeesta tällä kertaa liian tukevaa ja se otti ja jämähti kakun päälle lainkaan reunoille valumatta. Onneksi olen idearikas ja keksin ottaa avukseni hiustenkuivaajan. Kuumensin hiustenkuivaajalla suklaakuorrutusta varovasti paikoittain ja sain jähmettyneen suklaan sulamaan ja valumaan hallitusti alas kylmän kakun reunoja. Työskentelypaikakseni minun piti valita yön tunteina jäinen viherhuoneemme, jottei kakun voikreemi olisi puolestaan alkanut valua.
Päälle laitettavien karkkien suhteen meinasi tulla myös kriisi, sillä koristevarastossani oli käynyt naposteleva käsi ja syönyt osan jemmaamistani koristeista. Onneksi olin ostanut koristeita "varmuuden vuoksi" -ajattelun seurauksena riittävästi ja sain kakun koristeltua ilman mini Pätkis -patukoita. Hieman nuo kaksi muovista nukkea toivat kakkuun omaa silmää häiritsevän tukkoisen ulkoasun, mutta tiedän että Tomas ei ajatellut niin ja se on tärkeintä.
Itse syntymäpäivillä 3-vuotias sankari keskittyi kattamaan kanssani herkkuja pöytään ja siinä sivussa napostelemaan pop corneja ja pipareita. Syntymäpäivien järjestetty liikuntaosuus ei poikaa kiinnostanut. Hänelle tärkeintä oli omien lahjojen saaminen, herkuttelu ja koko päivän apunani ollut rakas Eeva. Eeva on Tomaksen sanoin lahja ja siinä Tomas on oikeassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti